Kuvin ja sanoin

 

 

Joulukuusi lapsuudesta 70-luvulta. Kapeutensa perusteella malliyksilö tälläkin
vuosisadalla, mutta oksia kaivataan ehkä enemmän. Tärkeintähän koko jutussa
on tietenkin lahjapaketit – mutta kun ne on aaton jälkeen avattu, niin jäljellä
olevan kuusen pitäisi vielä miellyttää silmää. Kotimainen metsäkuusi, jota voidaan
kasvattaa myös pellolla, on meille tuoksultaan se ainoa oikea ja väreiltään sekä
olemukseltaan kotoinen ja tuttu ja turvallinen.

Jouluna 2005 Helsingin yliopiston Kaisaniemen puutarhassa oli joulupuunäyttely.
Tämä Joulupuuseuran koristelema suomalainen kuusi (Picea abies) voitti sekä
koristelu- että puulajisarjan yleisöäänestyksessä. Kuusen oli kasvattanut Teuvo
Laakso Nurmijärvellä.

Seuraavan joulun myyntiin suunnitellut kuuset siistitään, merkitään ja lasketaan
syksyn kuluessa. Pyritään mahdollisimman pieneen määrään leikkausarpia ja
elokuun tienoilla tehdyn muotoilun jäljiltä ei normaalisti vuoda pihkaa jouluna.
Lukumäärän laskeminen auttaa myynnin ja markkinoinnin suunnittelussa ja
toteutuksessa. Merkityt kuuset löytyvät myös lumisella kelillä.


Pellolla tai muuten avoimella paikalla kasvatetuissa joulukuusissa on
ns. valoneulasia, jotka pysyvät puussa paremmin ja pitempään kuin
ns. varjoneulaset. Mikäli vesi pääsee loppumaan kuusenjalasta tai
ennen jalkaan laittoa/sisälle tuontia ei ole sahattu ohutta kiekkoa pois
tyvestä pihkoittuneen osan poistamiseksi, eivät mitkään neulaset
pysy joulukuusessa.

 

Joulupuu voi olla myös mänty. Tässä joulumännyn alku. Kasvaimet on lyhennetty
vasta kerran. Leikkaaminen tapahtuu kesäkuussa, ennen pituuskasvun
päättymistä, kun kasvain on vielä pehmeä. Hyväkasvuiset männyt jäisivät
luonnostaan liian harvoiksi, näin saadaan tuuheutta lisää, kun leikkaamisen
jälkeen puu kehittää myös lisää silmuja.

Kuusien lisäksi viljelmällä kasvaa myös heinää. Heinänkasvu on pidettävä kurissa
esim. niittämällä tai peittämällä maanpintaa kateaineilla. Heinäntorjunnalla turvataan
kuusien kasvu ja alkuvaiheessa taimien elossa pysyminen. Myyrienkin määrää voi
yrittää pitää kurissa rajoittamalla heinänkasvua.

Meidän vuoromme ei ole vielä tänä jouluna. Kuusien kasvattaminen joulukuusiksi
kestää noin 8 – 12 vuotta. Aikaan vaikuttaa mm. istutettavien taimien koko ja
kasvupaikka. Suomessa olosuhteet vaihtelevat myös maan eri osissa, Pohjois-
Suomessa on eri olot kuin etelässä. Tavallinen kuusi on kaikkein varmin valinta
viljelijän kannalta Suomen ilmastossa, se on edelleen myös kaikkein mieluisin
vaihtoehto asiakkaille.

Kuusi kasvaa pienenä hitaasti, mutta ehkä noin 5-vuotiaana kasvuvauhti kiihtyy.
Puu on silloin vähän yli metrin ja voi venyä yhdessä kesässäkin lähes metrin.
Jos oksakiehkurat ovat metrin välein, se on joulukuuseksi harva. Niinpä
joulukuusen kasvattaja ottaa ruohonleikkurin ohella työkaluksi puutarhasakset
tms. ja alkaa lyhentää latvakasvaimia tarpeen mukaan. Leveyssuunnassakin
kuuset yleensä kasvaisivat isommaksi kuin mitä olohuoneeseen mahtuu ja
leikkaustarvetta on joka puolella.

Joulupuuviljelijällä riittää työtä ympäri vuoden, seuraava luettelo ei ole edes täydellinen:

  • kuusia leikataan touko- ja ehkä heinäkuutakin lukuunottamatta ympäri vuoden, aina silloin
    kun viljelijällä on aikaa ja niin kauan kuin kuusia riittää
  • uusia kuusia istutetaan toukokuussa ja/tai elo-syyskuussa
  • kesäkautena tehdään heinäntorjuntaa, vesakontorjuntaakin ehkä myös
  • heinä-elokuussa tarkistetaan latvat (ks. seuraava kuva)
  • elokuussa aletaan laskeskella ja merkata myyntiin kelpaavia kuusia, samalla voidaan
    vielä leikata varovasti ja leikkausarvet eivät vuoda pihkaa jouluna
  • syyspuolella tehdään markkinointityötä (jota kyllä tehdään ympäri vuoden): etsitään ja
    varmistetaan myyntipaikat myydään jälleenmyyjille ne kuuset, joita ei myydä itse
  • marraskuussa alkavat pikkujoulukuusten toimitukset
  • neljä viikkoa ennen joulua voidaan aloittaa joulun myyntiin menevien kuusien kaataminen,
    paljon riippuu alkutalven keleistä
  • viikko tai pari ennen joulua siirrytään myyntipaikoille tai myydään kuusia viljelmältä käsin
  • jouluna levätään ja tammikuussa tehdään paperitöitä: viimeisetkin kuitit talteen,
    arvonlisäveroilmoitukset jne.
  • kevättalvella viimeistään suunnitellaan viljelmän tulevaisuutta ja tilataan tarvittaessa taimia,
    jos ei ennemmin ehtinyt

  •  

Kuusien latvoja lyhentäessä voi syntyä ns. kilpalatvoja, joista valitaan paras jäämään kuuselle latvaksi. Joskus latva ei ole tarpeeksi suora: silloin heinä-elokuussa otetaan ohut kukkakeppi ja tuetaan sen avulla latvaksi aiottu kasvain. Muutamassa viikossa kasvain asettuu ja puutuu uuteen asentoon ja tukikepit käydään poistamassa. Jos latvakasvain on tuhoutunut kokonaan, voidaan ehkä ylimmästä oksakiehkurasta kääntää yksi kasvain jatkamaan latvana. (näinhän kuusi tekee luonnossakin, mutta lopputulos voi olla niin mutkainen ettei kelpaa joulukuuseksi)

 

 
 

 

Havu taipuu moneen käyttökohteeseen

 

 

Joulukuusien lisäksi havupuita voi kasvattaa leikkohavuna myytäväksi. Leikkohavuja voi käyttää korvaamaan kukkasidonnassa leikkovihreää, silloin havujen kulutus voi olla ympärrivuotista Tutuin käyttökohde on joulunajan havukoristeet: kranssit ja köynnökset

Douglaskuusi ja pihtakuuset ovat mukavia kranssin aineksia,  neulaset  eivät pistele sormia.

Neulaset myös pysyvät paremmin kiinni oksissaan ja näin kransseja voi käyttää myös sisätilojen koristeluun. Kranssi ei ole ainut koristeen muoto. Seinälle tai pöydälle voi tehdä muitakin kuin pyöreitä havukoristeita.

Juhannussalko Helsingissä Esplanadilla, v. 2005.

Seurasaarisäätiön kokoelmat, kuvaaja Jaakko Juntunen